Vedoten kansalaistensa tietoihin kohdistuviin riskeihin Alankomaiden hallitus on estänyt yhdysvaltalaisen Kyndryl-yrityksen tekemän Solvinityn 100 miljoonan euron yrityskaupan ja varmistanut, että kansallisen digitaalisen tunnistautumispalvelun DigiD:n taustalla oleva infrastruktuuri pysyy toistaiseksi eurooppalaisissa käsissä.
Päätös 25. toukokuuta 2026 oli ensimmäinen kerta, jolloin Bureau for Investment Screening -virasto esti yhdysvaltalaisen yrityskaupan yleisen edun nimissä, ja se sopii osaksi laajempaa eurooppalaista liikehdintää digitaalisen suvereniteetin suojelemiseksi: maat ryhtyvät yhä useammin konkreettisiin toimiin pitääkseen kriittisen digitaalisen infrastruktuurin omassa valvonnassaan.
Miksi DigiD:n haltuunotto herätti niin paljon vastustusta
Solvinity hallitsee pilvi-infrastruktuuria, jossa DigiD toimii – järjestelmää, joka tarjoaa Alankomaiden kansalaisille pääsyn verotietoihin, potilastiedostoihin ja eläketietoihin. Kun Kyndryl ilmoitti Solvinityn haltuunotosta marraskuussa 2025, laaja vastustus heräsi välittömästi.
Ensisijainen huolenaihe oli Yhdysvaltojen CLOUD-laki. Tämä laki velvoittaa yhdysvaltalaiset teknologiayritykset luovuttamaan tietoja Yhdysvaltain hallitukselle silloinkin, kun tiedot on tallennettu fyysisesti Eurooppaan. Haltuunotto olisi tarkoittanut, että miljoonien Alankomaiden kansalaisten henkilötiedot olisivat kuuluneet Yhdysvaltojen lainkäyttövaltaan Euroopan GDPR-tietosuoja-asetuksen suojan ulkopuolella.
Tämä riippuvuus ei ole teoreettinen riski. Oma tutkimuksemme näyttää, että 81 % alankomaalaisista pörssiyhtiöistä on riippuvaisia yhdysvaltalaisista teknologiapalveluista. Strategisesti kriittisillä aloilla, kuten puolijohteissa (mukaan lukien mikrosirut), tämä osuus nousee 83 %:iin.
Hylkäys oli seurausta kansalaisten, toimittajien ja yksityisyysaktivistien kuukausia kestäneestä toiminnasta. Valtiosihteeri Willemijn Aerdts noudatti Bureau for Investment Screening -viraston suositusta: haltuunotto aiheutti ”riskin yleiselle edulle”. Laaja parlamentaarinen enemmistö tuki päätöstä.
Digitaalinen suvereniteetti: käytännöstä tekoihin
Joulukuussa 2025 Alankomaat esitteli uuden vision digitaalisesta suvereniteetista painottaen, että kriittisen infrastruktuurin on kuuluttava Alankomaiden tai Euroopan lainsäädännön piiriin. Maa investoi aktiivisesti omiin pilvivaihtoehtoihinsa, kuten STACKITiin ja itsenäiseen KPN-Thales-pilvipalveluun.
Tämä kehitys on osa laajempaa eurooppalaista pyrkimystä kohti digitaalista itsenäisyyttä, jossa Ranskan kaltaiset maat korvaavat yhdysvaltalaisia työkaluja ja EU palauttaa sirutuotantoa Eurooppaan sirusäädöksen (CHIPS Act) avulla. Aiemmin tässä kuussa EU-parlamentti luopui Googlesta ja siirtyi käyttämään vaihtoehtoista eurooppalaista hakukonetta, Qwantia.
Mitä tämä merkitsee yksityisyydellenne
Digitaalisen infrastruktuurin hallinta ei ole enää tekninen yksityiskohta – kyse on kansallisesta turvallisuudesta ja kansalaisoikeuksista. Kun terveystiedot, taloudelliset tiedot ja henkilökohtainen viestintä ovat kaikki digitaalisessa muodossa, infrastruktuurin hallitsija määrittää myös sen, kenellä on oikeus käyttää näitä tietoja.
Tämä ei koske ainoastaan DigiD:n kaltaisia viranomaisjärjestelmiä, vaan myös jokapäiväistä internetin käyttöänne. Internet-tietoliikenteenne kulkee internet-palveluntarjoajanne palvelimien ja vierailemienne verkkosivustojen kautta, jotka ovat usein Yhdysvaltojen tai muun Euroopan ulkopuolisen lainkäyttövallan alaisia. Eurooppaan sijoittuvan premium-VPN-palvelun(uusi ikkuna), kuten Proton VPN:n, avulla voitte salata internet-tietoliikenteenne ja ohjata sen Alankomaissa(uusi ikkuna) tai muissa Euroopan maissa sijaitsevien palvelimien kautta pitäen tietonne Euroopan yksityisyyslainsäädännön piirissä.
Alankomaat on näyttänyt DigiD-haltuunoton hylkäämisellä, että digitaalinen suvereniteetti on saavutettavissa. Nyt on myös kansalaisten tehtävä suojella omia henkilötietojaan.
