Eurooppalaiset yritysjohtajat eivät usko, että heillä on hallussaan digitaaliset työkalunsa. Havaitsimme, että 74 % heistä on huolissaan siitä, että yhdysvaltalainen tappokytkin häiritsee heidän toimintaansa – eli suunnilleen sama määrä kuin ne, jotka pelkäävät lunnasohjelmia tai kyberhyökkäyksiä.

Tämä havainto, joka kävi ilmi Protonin tekemästä kyselystä 1500 eurooppalaiselle yritysjohtajalle, osoittaa, että johtoryhmät ja hallitukset punnitsevat nyt korkean tason geopoliittista riskiä samassa mittakaavassa kuin jokapäiväistä hakkereiden uhkaa.

On suhteellisen harvinaista, että ulkomainen hallitus määrää teknologianyrityksen katkaisemaan pääsyn palveluihin, mitä EU-päättäjät ovat kutsuneet “tappokytkimeksi”. Viime kuukausina Yhdysvalloista saadut merkittävät esimerkit ovat kuitenkin herättäneet pelkoja.

Washington vihjasi Grönlantia koskevista uhista(uusi ikkuna), jotka saivat tanskalaiset yritykset ja käytäntöjen laatijat varpailleen, katkaisi Microsoftin pääsyn Kansainväliseen rikostuomioistuimeen(uusi ikkuna) ja rajoitti maailmanlaajuista pääsyä tehokkaisiin suuriin kielimalleihin.

Kun nämä jännitteet lisätään normaalien teknisten käyttökatkojen riskiin, organisaatiot tukeutuvat nyt toiminnan jatkuvuuden strategioihin suojatakseen altistumistaan ja ottavat käyttöön varaviestintä- ja toimintatyökaluja voidakseen jatkaa työskentelyä mahdollisten katkosten aikana.

Ymmärtääksemme, onko Eurooppa valmistautunut käyttökatkokseen, kyberhyökkäykseen tai siihen, että palveluntarjoaja katkaisee pääsyn kokonaan, suoritimme useassa maassa kyselyn, jossa kysyimme perustajilta, toimitusjohtajilta ja IT-johtajilta teknologisten häiriöiden vaikutuksista.

Tässä on se, mitä saimme selville.

56 % sanoo geopoliittisen riskin vaikuttavan heidän teknologiahankintapäätöksiinsä 

Eurooppalaiset yritykset ovat huolissaan siitä, että Yhdysvaltain hallinto voisi määrätä palveluntarjoajat katkaisemaan IT-palvelut ulkomaisilta yrityksiltä yön yli, ja ne punnitsevat näitä riskejä yhtä vakavasti kuin lunnasohjelmia tai kyberhyökkäyksiä. 

Huolet ovat aiheellisia. Yhdysvaltain hallinto on jo osoittanut halukkuutta käyttää toimeenpanovaltaa, mukaan lukien pakotteita, viennin valvontaa tai tariffiuhkia, saavuttaakseen ulkokäytännön tavoitteensa.

Tappokytkinahdistus on nyt samalla tasolla kuin kyberhyökkäysten pelko

Palkkikaavio, jossa verrataan huolta "lunnasohjelmista/kyberhyökkäyksistä" ja "Yhdysvaltain tappokytkimestä" neljässä ryhmässä. Likimääräiset arvot: Yhteensä ~75 % vs. ~73 %; Saksa ~68 % vs. ~68 %; Ranska ~70 % vs. ~71 %; Iso-Britannia ~84 % vs. ~71 %.
“Kuinka huolissanne olette siitä, että yrityksenne saattaa menettää pääsyn kriittiseen teknologiapalveluun kyberhyökkäyksen tai lunnasohjelmahyökkäyksen vuoksi?” vastaan “Kuinka huolissanne olette siitä, että jokin yhdysvaltalaisista teknologiantarjoajistanne saattaa poistaa käytöstä pääsynne tappokytkimen avulla?”

Jos lunnasohjelmien ja kyberhyökkäysten lieventäminen suojaustilauksella on kannattavaa, tappokytkimen ja käyttökatkojen riski ansaitsee yhtä lailla ennakoivan reaktion. Todellisuudessa reaktio on epätasainen, ja organisaatiot ottavat käyttöön toiminnan jatkuvuuden ratkaisuja järjestelmä kerrallaan. Vain 34 %:lla yrityksistä on vararatkaisu tärkeimmälle alustalleen: sähköpostille.

Toiminnan jatkuvuuden kattavuus on tilkkutäkki

Tappokytkin voi vaikuttaa koko järjestelmäpinoon. Jos kaikki palvelunne sijaitsevat Yhdysvalloissa, toissijaisesta palveluntarjoajasta, joka on myös yhdysvaltalainen yritys, ei välttämättä ole apua. Vain hajauttaminen Yhdysvaltain lainkäyttöalueen ulkopuolelle tarjoaa ratkaisun.

Vaakasuora palkkikaavio, joka näyttää kunkin työkalukategorian sijoituksen saaneiden yritysten prosenttiosuuden korkeimmasta alhaisimpaan: sähköposti ~33 %, pilvi-/tiedostotallennus ~28 %, 2FA-/kirjautumissuojaus ~27 %, salasananhallinta ~26 %, tekoälytyökalut ~24 %, asiakirjat/taulukot ~23 %, VPN ~22 %, videokonferenssit ~19 %, kalenteri ~16 %
“Onko yrityksellänne jatkuvuusratkaisuja johonkin seuraavista järjestelmistä häiriötapahtuman, kuten käyttökatkon, kyberhyökkäyksen tai luottamanne palvelun pääsyn menettämisen yhteydessä?”

Kaksi kolmasosaa yrityksistä vaihtaisi palveluntarjoajaa hallituksen aiheuttaman käyttökatkon jälkeen

Vaakasuora palkkikaavio, jossa on viisi palkkia. Ylhäältä alas: "Erittäin todennäköistä" (tummanliila, ~29 %), "Jossain määrin todennäköistä" (vaaleanliila, ~39 %), "Ei todennäköistä eikä epätodennäköistä" (harmaa, ~23 %), "Jossain määrin todennäköistä" (oranssi, ~6 %), "Erittäin todennäköistä" (tummanoranssi, ~2 %). Huomautus: "Erittäin todennäköistä"- ja "Jossain määrin todennäköistä" -tunnisteet näkyvät kukin kahdesti kaaviossa.
“Jos ulkomainen hallitus poistaisi tarkoituksellisesti käytöstä tai estäisi pääsyn kriittiseen teknologiapalveluun, johon yrityksenne tukeutuu, kuinka todennäköisesti vaihtaisitte vaihtoehtoiseen palveluntarjoajaan?”

Selkeä enemmistö yrityksistä on valmis toimimaan. Yritykset suunnittelevat varautumista kaikenlaisiin häiriöihin – käyttökatkoihin, kyberhyökkäyksiin, pääsyn menetyksiin. Ne tietävät, että syystä riippumatta pimennon hinta on liian kallis sivuutettavaksi. 

54 % yrityksistä ei kestä yhtäkään päivää ilman pääsyä palveluihin

Koosta riippumatta 86 % kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti kokeneensa vähintään yhden häiriön viimeisten 12 kuukauden aikana käyttökatkon, kyberhyökkäyksen tai palvelun pääsyn menettämisen vuoksi. Ja ne sanovat, että pelissä on oikeaa rahaa. 

Valtava osa yrityksistä elää 24 tunnin puskurilla, jossa tappokytkin tai tekninen käyttökatko aiheuttaisi välittömän toiminnallisen kriisin.

Useimmat yritykset ovat vain yhden huonon päivän päässä toiminnan lakkauttamisesta

Yli puolet (54 %) yrityksistä ilmoittaa, etteivät ne pystyisi selviytymään yhtä työpäivää pidempään ennen kuin niiden on suljettava palvelunsa ja toimintansa, kunnes digitaaliset työkalut ovat jälleen yhdistettyinä. Ja jokaisesta käyttökatkopäivästä aiheutuu todellisia kustannuksia, joiden vaikutukset ulottuvat yrityksen talouteen ja toimintakykyyn.

Palkkikaavio, jossa on nimeämätön y-akseli (0–25) ja joka näyttää arvot eri ajanjaksoilta: "< 1 tunti" ~10, "Puoli päivää" ~20, "1 päivä" ~24, "3 päivää" ~19, "1 viikko" ~9, "1 viikko +" ~5,5.
“Onko yrityksellänne jatkuvuusratkaisuja johonkin seuraavista järjestelmistä häiriötapahtuman, kuten käyttökatkon, kyberhyökkäyksen tai luottamanne palvelun pääsyn menettämisen yhteydessä?”

LUE LISÄÄ: Kuinka syvälle Euroopan riippuvuus ulottuu?

Lähes 1 yritys 3:sta suuresta yrityksestä odottaa kuusinumeroista tappiota yhdestä yhteydettömästä päivästä

Tappiot kasvavat koon mukaan, kuten sopii odottaa – vaikka luku on karu: 29 % suurista yrityksistä odottaa menettävänsä yli 100000 € yhden käyttökatkopäivän aikana.

Lämpökartta, joka näyttää prosenttiosuudet yrityksen koon mukaan (Pieni, Keskisuuri, Suuri) kustannusluokissa € – >100k € sekä vaihtoehdon "En osaa sanoa", ja jossa tummempi violetti sävy ilmaisee suurempia prosenttiosuuksia. Pienet yritykset keskittyvät eniten välille 1k–9,9k € (19,4 % – 21,25 %); keskisuuret yritykset saavuttavat huippunsa välillä 10k–49,9k € (23,14 % – 24,71 %); suuret yritykset saavuttavat huippunsa kohdassa >100k € (28,65 %). Kaikki arvot — Pienet: € 1,16 %, 1–999 € 5,57 %, 1k–4,9k € 19,4 %, 5k–9,9k € 21,25 %, 10k–19,9k € 19,51 %, 20k–49,9k € 14,17 %, 50k–99,9k € 7,08 %, >100k € 4,41 %, En osaa sanoa 7,43 %. Keskisuuret: € 0,39 %, 1–999 € 2,35 %, 1k–4,9k € 7,06 %, 5k–9,9k € 9,8 %, 10k–19,9k € 23,14 %, 20k–49,9k € 24,71 %, 50k–99,9k € 12,94 %, >100k € 10,2 %, En osaa sanoa 9,41 %. Suuret: € 1,3 %, 1–999 € 1,56 %, 1k–4,9k € 5,21 %, 5k–9,9k € 8,85 %, 10k–19,9k € 9,38 %, 20k–49,9k € 12,5 %, 50k–99,9k € 16,15 %, >100k € 28,65 %, En osaa sanoa 16,41 %.
“Jos teknologiajärjestelmänne olisivat poissa käytöstä päivän ajan, kuinka paljon arvioitte yrityksenne menettävän?”

Teknologiakatkos koettelee yrityksen jokaista osaa

Päivä yhteydettömänä ei näy ainoastaan tasetaulukossa. Se pysäyttää itse työn, kuormittaa asiakassuhteita ja joidenkin yritysten kohdalla nakertaa mainetta pitkään sen jälkeen, kun pääsy on palautettu. 

Tikkarikaavio, joka näyttää vastaajien prosenttiosuuden yritysvaikutusten mukaan, värikoodattuna vaikutusalueen mukaan (Asiakaskohtaiset, Kumppanit, Taloudelliset, Sisäiset, Ei ilmoitettu): "Kykenemätön palvelemaan tai tukemaan asiakkaita" ~37 %, "Työntekijät eivät pysty pysymään tuottavina" ~36 %, "Kykenemätön viestimään" ~33,5 %, "Kykenemätön laskuttamaan tai vastaanottamaan maksuja" ~32 %, "Kykenemätön toimittamaan tavaroita ja palveluita" ~28 %, "Toimittajahäiriöt" ~27 %, "Ei mikään edellä mainituista" ~4,5 %, "En tiedä" ~4 %.
“Jos yrityksenne menettäisi pääsyn näihin kriittisiin digitaalisiin työkaluihin, miten se vaikuttaisi siihen?”

Se, mihin vahinko kohdistuu, kuitenkin vaihtelee sen mukaan, mitä yritys todellisuudessa tekee.

Teknologia- ja ohjelmistoala kärsii suhteettoman paljon jokaisessa kategoriassa, ja sen suurin vaikutus on “kykenemätön pysymään tuottavana”. Koska sen koko liiketoiminta perustuu digitaaliseen infrastruktuuriin, tappokytkin uhkaa liikevaihtoa, toimintaa, asiakkaita ja mainetta samanaikaisesti. 

Terveydenhuollon tarjoajat kokevat sen kaikkein kipeimmin sähköpostissa, ja 35 % heistä ilmoittaa häiriöistä siellä – mikä on korkein luku millään toimialalla. Ala pitää mainevaurioita suurempana uhkana (31 %) kuin mikään muu segmentti, mikä heijastaa sitä, kuinka paljon luottamuksella ja yleisellä mielikuvalla on merkitystä, kun potilaskohtaiset järjestelmät kaatuvat. 

Asiantuntijapalveluyritykset tuntevat sen voimakkaimmin kyvyssään palvella asiakkaita, ja 40 % sanoo, että häiriö jättäisi heidät kykenemättömiksi tukemaan asiakkaitaan,

94 prosentilla yrityksistä on jo käytössään toiminnan jatkuvuustilaus

Vain 6 prosenttia yrityksistä sanoi, ettei niillä ole tilausta lainkaan tai ne eivät tiedä, onko niillä sellaista. Mutta ”tilauksen olemassaolo” kattaa laajan valmiustason: 44 % testaa omaansa säännöllisesti, 36 prosentilla on sellainen mutta ne eivät testaa sitä, ja 13 % kuvailee omaansa epäviralliseksi.

Kun harkitsette toiminnan jatkuvuustilaustanne, kyselymme tulokset osoittavat tärkeitä johtopäätöksiä:

  • Tunnistakaa, mitkä palveluntarjoajat ovat yhdysvaltalaisomistuksessa – yhdysvaltalainen yritys voidaan velvoittaa katkaisemaan palvelunne, vaikka sitä isännöitäisiin EU-palvelimilla.
  • Ajatelkaa järjestelmiä kokonaisuuksina. Sähköposti, kalenteri, tallennus ja viestintä eivät aina lakkaa toimimasta erillään käyttökatkon tai tappokytkimen aikana.
  • Valitkaa toiminnan jatkuvuusratkaisu ennen kuin kriisi iskee, ei sen aikana. Käyttökatkosta tulee toiminnallinen kriisi muutamassa tunnissa.
  • Testatkaa, miten toiminnan jatkuvuustilauksenne suoriutuu täydellisessä tappokytkinskenaariossa sen sijaan, että vain yksi järjestelmä kaatuisi.

Protonin toiminnan jatkuvuusratkaisu toimii eurooppalaisessa infrastruktuurissa, joka on riippumaton Googlesta, Microsoftista ja Amazonista. Joten kun Big Tech kaatuu, te ette kaadu niiden mukana. Määrittäkää passiiviset tilit nyt, jotta tiiminne voi siirtyä käyttämään niitä heti, kun ensisijaiset työkalunne lakkaavat toimimasta, ilman keskeytyksiä sähköpostissa, kalenterissa tai videokonferensseissa. 


Metodologia

Proton toteutti tämän kyselyn 1500 yritysjohtajan keskuudessa Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa (500 vastaajaa maata kohden), ja se toteutettiin kenttätyönä 15.–24. heinäkuuta 2026. Vastaajilta edellytettiin osallistumista yrityksensä teknologia-, varmuuskopio-, turvallisuus- tai jatkuvuuspäätöksiin – 32 % ilmoitti olevansa pääasiallinen päättäjä, 38 % jakaa päätöksenteon ja 30 % vaikuttaa suosituksiin. Vastaajat toimivat useissa eri tehtävissä, mukaan lukien IT-johtajat (16 %), perustajat/omistajat (7 %), markkinointi- ja myyntijohtajat (12 %), HR-/henkilöstöjohtajat (11 %) ja talous-/hankintajohtajat (10 %). Edustettuina olivat muun muassa teknologia-/ohjelmistoala (22 %), terveydenhuolto (26 %), asiantuntijapalvelut (15 %) ja koulutus/tutkimus (15 %).